PRP-hoito eli verihiutaleista rikastetun plasman käyttö on kehon omiin paranemismekanismeihin perustuva menetelmä, jolla pyritään vauhdittamaan kudosten uusiutumista ja lievittämään kipua. Hoito kiinnostaa, koska se tarjoaa lääkkeettömän ja leikkauksettomaksi luokiteltavan vaihtoehdon esimerkiksi rasitusvammoihin, nivelkipuihin ja esteettisiin ihomuutoksiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten hoito tehdään, millaisiin tilanteisiin se soveltuu ja mitä tuloksia voi realistisesti odottaa.
Toimenpide alkaa verikokeella: potilaalta otetaan pieni määrä verta, joka sentrifugoidaan eli erotellaan nopeasti pyörivässä laitteessa. Tuloksena saadaan plasmaa, jossa on runsaasti verihiutaleita ja kasvutekijöitä. Tämä PRP injisoidaan vaurioituneeseen kudokseen, esimerkiksi jänteen kiinnityskohtaan, polviniveleen tai päänahkaan. Verihiutaleiden vapauttamat kasvutekijät käynnistävät paranemista tukevia prosesseja, kuten kollageenin muodostusta ja paikallista verenkierron vilkastumista.
Käytännössä hoitokäynti kestää noin 30–60 minuuttia, ja puudutusgeeli tai paikallispuudute vähentää pistosalueen arkuutta. Tyypillinen sarja sisältää 2–3 hoitokertaa 4–6 viikon välein. Oman kokemukseni mukaan paras hyöty saadaan, kun potilas sitoutuu samalla maltillisesti lisääntyvään kuormitukseen: esimerkiksi akillesjänteen PRP-hoidon jälkeen aloitetaan isometriset harjoitteet, sitten eksentriset, ja vasta lopuksi palataan juoksuun. Tämä vaiheistus on usein ratkaiseva pitkäaikaisen tuloksen kannalta.
Urheilulääketieteessä PRP:stä on eniten näyttöä tietyissä jännevammoissa, kuten tenniskyynärpäässä ja akillesjänteen pitkissä kiputiloissa. Nivelrikon varhaisvaiheessa injektio voi lievittää kipua kuukausiksi ja vähentää tulehdusta, erityisesti polvessa. Esteettisissä hoidoissa PRP:tä käytetään ihon laadun parantamiseen ja hiustenlähtöön; käytännön esimerkkinä 40-vuotias asiakas, jonka päänahan kolme hoitokertaa yhdistettynä rautatasojen optimointiin toi selkeän harvenemisen pysähtymisen ja uusia vellus-karvoja kolmen kuukauden sisällä.
On kuitenkin tärkeää erottaa, missä tilanteissa prp hoito todennäköisesti auttaa ja milloin ei. Täydellistä rustoa se ei rakenna uudelleen, eikä pitkälle edennyt nivelrikko muutu kivuttomaksi. Myös repeytyneet rakenteet, kuten täydet jänneruptuurat, tarvitsevat usein kirurgista arviota. Paras tulos saavutetaan, kun hoito yhdistetään yksilölliseen kuntoutusohjelmaan, kuormituksen säätelyyn ja ravitsemuksen perusasioiden korjaamiseen, kuten riittävään proteiinin ja D-vitamiinin saantiin.
Turvallisuusprofiili on yleensä suotuisa, koska kyse on omasta verestä. Yleisimmät haitat ovat ohimenevä arkuus ja punoitus pistokohdassa 1–3 vuorokautta. Vasta-aiheita ovat aktiivinen infektio, tietyt veren hyytymishäiriöt ja antikoagulanttilääkitys, joka voi heikentää hoidon tehoa. Ennen toimenpidettä on hyvä välttää tulehduskipulääkkeitä muutaman päivän ajan, sillä ne saattavat heikentää verihiutaleiden toimintaa. Vastaanottokäytäntönäni on lisäksi tarkistaa hemoglobiini ja ferritiini, jos potilaalla on väsymystä tai runsaiden kuukautisten aiheuttamaa raudanpuutteen riskiä.
Yhteenvetona PRP-hoito on lupaava, lääkkeetön vaihtoehto kiputilojen ja kudosvaurioiden hoidossa, kun odotukset asetetaan realistisesti ja hoito yhdistetään tavoitteelliseen kuntoutukseen. Jos harkitset toimenpidettä, varaa arviointikäynti asiantuntijalle, joka kartoittaa vaivan taustan, hoitohistorian ja kuormitustekijät. Näin saat selkeän suunnitelman, joka kertoo todennäköiset hyödyt, mahdolliset riskit ja kustannukset, ja pääset etenemään kohti kivuttomampaa arkea.